Lähde hyvinvoinnin edistäjänä

Ella Penttinen

Inspiraation lähde

Ihana viileys, vehreä maasto ja kesän tuoksut! Mieli rauhoittuu väkisinkin hellepäivänäkin. Päivä on kirkas, pilviä ei näy. Puut kuvastuvat kuitenkin lähteestä. Istuskelua varten on lähteen reunamilla kaksi penkkiä.

”Sua lähde kaunis katselen likellä vettäsi, kun pilven varjot vaeltavat kuvastimessasi.”

Kansallisrunoilija Runeberg käyskenteli lähteellä ollessaan kotiopettajana Ruoveden Ritoniemen kartanossa kapteeni Enehjelmin perheessä. Siellä oleskellessaan hän kirjoitti runon ”Vid en källa”, jonka me tunnemme Lähteellä -lauluna.  Lähteen kerrotaan symboloineen Runebergille sielua.

Nykyisin tuolta lähteeltä lähtee myös runopolku, jossa on runotauluja ja paikallisen Taideyhdistyksen jäsenten maalaamia teoksia. Lähde ja sitä ympäröivä luonto on inspiroinut monia runoihin ja maalauksiin.

Terveyslähde

Vesien merkitys on tunnettu varhaisessa sairaanhoidossa jo kauan. 500-luvulla elänyt goottien kuningas Theodahad opetti, että sisäisesti ja ulkoisesti nautitut terveysvedet auttavat kihtiin. Vielä tuhat vuotta myöhemmin ruotsalainen historioitsija Olaus Magnus kirjoitti, että Pohjolan suurmiehiä vaivannut kihti saatiin hoidettua terveysvesillä.

Niinpä alettiin puhua terveyslähteistä, joiden ympärille perustettiin jopa terveyskylpylöitä ja niiden vesistä tehtiin tieteellisiä tutkielmia. Ruotsissa innostuttiin 1600–1700-luvuilla siitä, että sisäisesti nautitut vedet olisivat terveydelle edullisia.

Lähteiden ympärille syntyi kylpylöitä

Tuohon aikaan muodostui muoti-ilmiöksi lähdeveden juominen terveyden edistämiseksi ja sairauksien hoitomuotona. Toimintaa johti yleensä lääkäri. Lähteelle kokoonnuttiin varhain aamulla nauttimaan lähdevettä lääkärin määräämiä määriä.

1830-luvulta alkaen alettiin Suomeen rakentaa keskieurooppalaisten esikuvien mukaisia kylpylöitä. Aivan ensimmäiset kylpylät perustettiin kuumien lähteiden tai mineraalipitoisten vesistöjen ääreen.

Lähteiden ympärille alkoi nousta rakennuksia kuten kaivohuoneita ja lääkärien vastaanottotiloja.

Loviisan kylpylän terveysvesi innoitti Sibeliusta

Loviisassa mineraalipitoiset lähteet löydettiin 1750-luvulla. Lähteen ympärille rakennettiin 1762 kaivohuone. Myöhemmin 1800-luvun alussa vettä alettiin käyttää myös ulkoisesti ja sen vuoksi rakennettiin pieni kylpylä. Vähitellen lähdeveden ympärille kehittyi kylpyläkulttuuria. Siihen liittyi muiden muassa lepoa, hyvää ruokaa, kevyttä liikuntaa ja huvittelua. Loviisan uusi kylpylä rakennettiin vuonna 1886.

Parikymppinen säveltäjämestari Sibeliuskin viihtyi Loviisan kylpylässä kesän 1889 ja sävelsi kylpylässä pienimuotoisia teoksia ja konsertoi kylpylän kasinolla yhdessä selloa soittavan Christian-veljensä kanssa nautittuaan joka-aamuiset parantavat vesiannokset.

Runnin lähteen rautapitoinen vesi

Myös Kiurujoen varrella Iisalmessa sai kuuluisuutta lähde, jonka vesi oli parantanut sairauksia. Runnin lähteen maine alkoi levitä, kun Henrik Gabriel Porthanin 1794 kirjoittama artikkeli Runnin terveysvesilähteestä nosti suosion uusiin mittoihin. Sen mukaan rautapitoinen vesi oli parantanut monia.

Kylpylä Runnille perustettiin vuonna 1904. Parantavasta vedestä siellä on nauttinut muiden muassa Marsalkka Mannerheim.

 

________________________________

Artikkelin kirjoittanut Ella Penttinen (FM, TM) on kulttuuriantropologian ja uskontotieteen asiantuntija, joka on erityisesti perehtynyt vanhaan suomalaiseen kansanuskoon ja mytologiaan.